Tekstin koko

Tehdään tie ymmärtämiseen

Suomen Parkinson-säätiö tukee liikehäiriösairauksien, kuten Parkinsonin taudin ja muiden parkinsonismien, dystonian, essentiaalisen vapinan ja Huntingtonin taudin tieteellistä tutkimusta jakamalla vuosittain apurahoja tutkijoille.

Taudit vaikuttavat tälläkin hetkellä Suomessa lähes kymmenien tuhansien sairastuneiden ja heidän läheistensä elämään. Vain tieteellisellä tutkimuksella voimme saada vastauksia sairauksien herättämiin kysymyksiin.

Jos haluat olla mukana tukemassa liikehäiriösairauksien tutkimusta, voit tehdä lahjoituksen tai testamentin säätiölle.

Suomalaisia liikehäiriöiden potilastutkimuksia vuonna 2022

Suomalaiset liikehäiriösairauksien tutkijat julkaisivat tai olivat merkittävästi mukana noin 50 kansainvälisessä julkaisussa vuonna 2022. Määrä on selkeästi kasvanut edellisestä vuodesta, jolloin julkaisuja oli noin 35. Koronaepidemian helpottaminen lienee vaikuttanut asiaan. Noin 85% tutkimuksista käsitteli Parkinsonin tautia tai muita parkinsonismeja. Lisäksi yksittäisiä tutkimuksia oli dystoniasta, ataksiasta, Huntingtonin taudista ja Touretten oireyhtymästä. Sen sijaan yhtään erityisesti vapinaa käsittelevää tutkimusta ei ilmestynyt.

Suomalaisia liikehäiriöiden prekliinisiä tutkimuksia 2022

Vuosi 2022 oli hiukan vaisumpi kokeellisen tutkimuksen osalta kuin pari edellistä vuotta. Jopa puolet tutkimuksista oli katsausartikkeleita. Ilahduttavasti uusia ryhmiä on mukana, mm. Aalto yliopistosta ja Helsingistä muualtakin kuin Viikistä. Tässä ei käsitellä julkaisuja, joiden pääpaino on Alzheimerin taudissa eikä esim. dopamiinireseptoreiden ominaisuuksia tai määritysmenetelmien kehitystä.

Uusia avauksia

Liikehäiriösairauksien lääkeuutisia (12/2022)

Uusien lääkkeiden kehittäminen ja tutkiminen näyttäisi lisääntyvän maailmassa koronan helpottaessa. Valitettavasti Suomessa lääketutkimuksia on ollut hyvin vähän. Mitään varsinaista läpimurtoa ei ole saavutettu sairauksien etenemiseen estoon tarkoitettujen lääkkeiden osalta, mutta useampi uusi lääkevalmiste on ollut tehokas hoitamaan oireita. Näistä osa on jo hyväksytty potilaskäyttöön, mutta osaa niistä ei ole tuotu Suomen markkinoille. Myös jo markkinoilla olevia muuhun kuin liikehäiriösairauksiin tarkoitettuja lääkkeitä on tutkittu ja saatu muutama positiivinen tulos.

Voiko Parkinsonin haistaa?

Vuonna 2012 skotlantilainen sairaanhoitaja Joy Milne kysyi potilastilaisuudessa esitelmöimässä olleelta tri Tilo Kunathilta ”miksi Parkinsonin tautia sairastavat haisevat erilaiselta?”. Tri Kunath vastasi tuolloin, ettei ole koskaan kuullut, että näin voisi olla. Joy Milnen kysymyksen syynä oli se, että hän oli huomannut aviomiehensä hajun muuntuneen jo kuusi vuotta ennen kuin miehellä diagnosoitiin Parkinsonin tauti (1, 2). Lisäksi Joy Milne oli huomannut, että muutkin Parkinson-potilaat haisivat erilaisilta kuin terveet. Hän kuvasi Parkinson-potilaiden olevan myskinhajuisia (musky).

Apurahahaku 2023

Säätiö julistaa apurahat haettaviksi ajalla 1. – 31.1.2023.

Suomen Parkinson-säätiö jakaa apurahoja Parkinsonin tautiin ja muihin liikehäiriösairauksiin kohdistuvaan tieteelliseen tutkimukseen.

Parkinsonin tautia ennakoivat oireet

Parkinsonin taudin diagnoosi perustuu yhä motoristen oireiden, kuten hitauden, jäykkyyden ja vapinan, ilmenemiseen. Tauti on kuitenkin alkanut jo vuosia, ehkä vuosikymmeniäkin, aiemmin. Viime vuosina on pyritty selvittämään, minkälaisia mahdollisia oireita on henkilöllä, jolla myöhemmin diagnosoidaan Parkinsonin tauti. Puhutaan tautia ennakoivista oireista eli prodromaalioireista tai premotorisista oireista.