Tekstin koko

Tehdään tie ymmärtämiseen

Suomen Parkinson-säätiö tukee liikehäiriösairauksien, kuten Parkinsonin taudin ja muiden parkinsonismien, dystonian, essentiaalisen vapinan ja Huntingtonin taudin tieteellistä tutkimusta jakamalla vuosittain apurahoja tutkijoille.

Taudit vaikuttavat tälläkin hetkellä Suomessa lähes kymmenien tuhansien sairastuneiden ja heidän läheistensä elämään. Vain tieteellisellä tutkimuksella voimme saada vastauksia sairauksien herättämiin kysymyksiin.

Jos haluat olla mukana tukemassa liikehäiriösairauksien tutkimusta, voit tehdä lahjoituksen tai testamentin säätiölle.

Suomalaisia Parkinsonin tautiin (PD) liittyviä prekliinisiä tutkimuksia 2020

Vuonna 2020 ylivoimainen valtaosa tutkimuksista käsitteli hermokasvutekijöitä. Osa näistä raporteista oli katsausartikkeleita. Koska CDNF (Cerebral Dopamine Neurotrophic Factor) yhdisteen infusoinnin Parkinson-potilaiden aivoihin havaittiin kliinisessä kokeessa olevan varsin turvallinen ja parilla potilaalla myös hoidollisesti aktiivinen, tämä innostus on ymmärrettävää.

Suomalaisia liikehäiriötutkimuksia potilailla 2020

Koronavuodesta huolimatta suomalaiset tutkijat julkaisivat potilailla tehtyjä liikehäiriösairauksiin liittyviä alkuperäistutkimuksia tai katsauksia sangen runsaasti vuonna 2020. Tietokannoista tehtyjen hakujen perusteella löysin 30 alkuperäistutkimusta ja 12 muuta artikkelia (katsauksia tai kommentteja). Varmasti joitakin artikkeleita jää puuttumaan, koska haut eivät ole koskaan täydellisiä.

Etälääketiede ja Parkinson

Etälääketiede eli telelääketiede (engl. telemedicine) tarkoittaa kirjaimellisesti kaukohoitoa tai kaukoparantamista. Sillä ymmärretään sähköisten etäyhteyksien avulla tapahtuvaa lääketieteellistä tiedon vaihtoa ja palvelua (1). Se on useimmiten sekä kuvan että äänen yhtaikaista käyttöä, kuten videopuhelussa, tai tekstin käyttöä, kuten sähköpostissa tai chatti-palvelussa, mutta laajemmassa mielessä myös perinteinen puhelimen käyttö voidaan lukea telelääketieteeseen.

Agonistien kehitys ja haitat

Dopamiinin kaltaiset lääkkeet eli dopamiiniagonistit (lyhyemmin agonistit) kehitettiin 1960–70-luvuilla korvaamaan levodopaa Parkinsonin taudin hoidossa. Toiveena oli, että niillä olisi sama teho kuin levodopalla, mutta vähemmän haittavaikutuksia. Ensimmäinen kokeiltu agonisti oli apomorfiini, mutta se hylättiin, sillä siitä aiheutui runsaasti haittoja, eikä sitä voinut annostella suun kautta.

Korona ja Parkinsonin tauti

Tätä kirjoitettaessa (lokakuu 2020) on kulunut lähes vuosi, kun koronavirustauti puhkesi Kiinan Wuhanissa ja levisi sieltä vuoden 2020 aikana ympäri maailman eli pandemiaksi. Taudista käytetään nimeä COVID-19 ja sen aiheuttajaviruksen lyhenne on SARS-CoV-2. Käytän jatkossa helppouden vuoksi termejä koronatauti ja koronavirus. Koronatauti on aiheuttanut monenlaisia ongelmia sekä terveille että potilaille.

Parkinsonin tautia ennakoivat oireet

Parkinsonin taudin diagnoosi perustuu yhä motoristen oireiden, kuten hitauden, jäykkyyden ja vapinan, ilmenemiseen. Tauti on kuitenkin alkanut jo vuosia, ehkä vuosikymmeniäkin, aiemmin. Viime vuosina on pyritty selvittämään, minkälaisia mahdollisia oireita on henkilöllä, jolla myöhemmin diagnosoidaan Parkinsonin tauti. Puhutaan tautia ennakoivista oireista eli prodromaalioireista tai premotorisista oireista.