Tekstin koko

Ajankohtaista: Koronavirus ja Parkinsonin tauti (19.3.2020)

Maailman ihmisiä riepotteleva koronavirustauti (COVID-19) aiheuttaa varmasti huolta ja monia kysymyksiä myös Parkinsonin tautia sairastavien keskuudessa.

Moniin kysymyksiin on toistaiseksi vaikea antaa mitään varmaa vastausta, kun tutkittua tietoa ei ole. Seuraavassa pyrin antamaan tämän päivän tiedon valossa vastauksia muutamiin kysymyksiin.

Itse taudin oireisiin, suojautumiseen ja hoitoon liittyvissä asioissa on saatavissa tietoa mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta (thl.fi) ja Parkinsonin taudin osalta Parkinsonliiton sivuilta (parkinson.fi).

1. Saako Parkinsonin tautia tai muuta parkinsonismia sairastava potilas helpommin koronavirustaudin kuin muut?

Ei ole mitään näyttöä, että Parkinsonin tauti tai parkinsonismi altistaisi tai herkistäisi koronavirustaudille. On kuitenkin muistettava, että iso osa Parkinsonin tautia sairastavista ovat iäkkäitä tai heidän yleiskuntonsa on huonontunut (mukaan lukien myös alle 70-vuotiaat) ja kuuluvat siten taudin riskiryhmään. On siis pyrittävä välttämään kaikin keinoin taudin saamista eli olla karanteenissa annettujen ohjeiden mukaan.

2. Vaikuttaako koronavirustauti Parkinsonin taudin oireisiin?

Tiedetään, että infektiotaudit ylipäätänsä huonontavat Parkinsonin tautia ja Parkinson-lääkkeiden tehoa. On siis oletettavaa, että myös koronavirustauti pahentaa Parkinsonin taudin oireita.

3. Pitäisikö välttää joitain lääkkeitä lievien hengitystieoireiden hoidossa?

Viittaan säätiön sivuilla olevaan artikkeliin Parkinson-potilaille sopimattomista lääkkeistä (https://www.parkinsonsaatio.fi/parkinsonin-tauti/artikkelit/parkinson-po...). Tavallisimmat kuume- ja kipulääkkeet sopivat Parkinson-potilaille, mutta naprokseeni saattaa huonontaa Parkinsonin taudin oireita. Kuumelääkkeeksi suositellaan ensisijaisesti parasetamolia. Muutamassa yskänlääkkeessä (Resilar, Rometor, Sir. Ephedrin) on dekstrometorfaania ja tämä ei sovi MAO B-estäjien kanssa (selegiliini, rasagiliini, safinamidi).

4. Voisiko koronavirus aiheuttaa Parkinsonin tautia?

Monia viruksia on epäilty Parkinsonin taudin aiheuttajiksi, mutta varmaa näyttöä ei ole. Mahdollisena poikkeuksena on ”unitauti” eli encephalitis lethargica, jota tavattiin maailmassa vuosina 1917-1930. Sen jälkitautina tai kroonisena muotona oli parkinsonismi (postenkefaliittinen parkinsonismi). Elokuva Heräämisiä (Awakenings) kuvaa näitä potilaita. Tämän sairauden aiheuttajaksi epäillään virusta, mutta varmaa osoitusta tästä ei ole.

Yhdessä tutkimuksessa vuodelta 1992 (eli paljon ennen nykyistä koronavirusta) on osalla Parkinson-potilaista havaittu korkeampia koronaviruksien vasta-aineita aivoselkäydinnesteessä kuin kontrolleilla (Fazzini ym. Mov. Disord. 1992 7(2), 153-158). Tämä lienee ainoa tutkimus ylipäätänsä koronavirusten ja Parkinsonin taudin mahdollisista yhteyksistä. Tarvittaisiin paljon enemmän tutkimuksia asiasta ennen kuin voidaan tehdä mitään päätelmiä koronavirusten mahdollisesta osuudesta Parkinsonin taudin tai ylipäätänsä neurologisten sairauksien syynä.

5. Meneekö koronavirus aivoihin?

Nykyistä koronavirustautia (COVID-19) aiheuttavan viruksen (SARS-CoV-2) tunkeutumisesta aivoihin on kovin vähän tietoa. Potilaiden pääasialliset oireet ovat olleet hengitysteiden alueelta, mutta pienellä osalla on ollut neurologisiksi oireiksi sopien päänsärkyä ja pahoinvointia. Vakavia aivotulehduksia tai aivokalvontulehduksia ei ilmeisesti ole ollut.

Monien koronavirusten on osoitettu menevän aivoihin koe-eläimillä ja myös ihmisellä. Aiempaa SARS-koronavirustautia aiheuttaneen viruksen (SARS-CoV) partikkeleita on löytynyt tähän tautiin kuolleiden potilaiden aivoista (Gu ym. J. Exp. Med. 2005; 202(3): 415-24). On siis mahdollista, että myös nykytautia aiheuttava koronavirus tunkeutuu aivoihin ainakin osalla potilaista. On esitetty, että virus kulkisi hermoja pitkin aivoihin, esim. nenästä tai keuhkokudoksesta. On myös esitetty, että erityisesti aivorunkoon kulkeutunut koronavirus olisi osallisena hengitystoiminnan pettämiseen koronatautiin kuolevilla potilailla (Li ym. J. Med. Virol. 2020 Feb 27).

6. Auttaako amantadiini koronavirustautiin?

Amantadiini kehitettiin alun perin viruslääkkeeksi influenssaan (tyyppi A). Myöhemmin sattumalta huomattiin sen tehoavan myös Parkinsonin taudin oireisiin. Vielä myöhemmin huomattiin sen auttavan erityisesti tahattomiin liikkeisiin eli dyskinesioihin ja tämä onkin sen tärkein käyttöaihe nykypäivänä. Monet Parkinson-potilaat käyttävätkin säännöllisesti amantadiinia.

On hyvin epätodennäköistä, että amantadiini auttaisi tämänhetkiseen koronavirustautiin, vaikkakaan mitään varsinaista tutkimustietoa ei ole. Amantadiinin tehoa on tutkittu SARS-tautia aiheuttaneeseen virukseen (SARS-CoV) koeputkessa (in vitro) eikä sillä ollut mitään tehoa (Tan ym. Emerg. Infect. Dis. 2004;10(4), 581-586). Nykyistä koronavirustautia aiheuttava virus (SARS-CoV-2) on läheistä sukua SARS-tautia aiheuttavalle virukselle. Näistä tiedoista voi päätellä, että amantadiini on mitä ilmeisimmin tehoton nykyiseen koronavirustautiin.

19.3.2020

Seppo Kaakkola

prof., neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri

Päivitetty 21.3.2020