Tekstin koko

Kongressikuulumisia MDS 2020

Kansainvälinen Parkinsonin taudin ja muiden liikehäiriöiden maailmankongressi pidettiin 12 - 16.9.2020. Kongressi piti alun perin järjestää Philadelphiassa USA:ssa, mutta koronataudin vuoksi se muutettiin täysin virtuaaliseksi eli verkossa tapahtuvaksi. Se oli maksuton ja keräsi yli 20 000 osallistujaa 145 eri maasta. Tämä on selvästi enemmän kuin tavanomaisen kongressin osallistujamäärä, joka on ollut noin 5 000. Luennot oli ilmeisesti nauhoitettu hieman etukäteen, mutta keskustelu tapahtui suorana lähetyksenä.  Myös posterit olivat suureksi osaksi nähtävissä ja niistä on verkossa lyhennelmä eli abstrakti. Järjestelyt sujuivat todella hyvin, vaikka luennoitsijat olivat eri puolilla maailmaa. Mitään katkoksia ei ainakaan tapahtunut seuraamissani luennoissa. Diat näkyivät itse asiassa paremmin kuin luentosalissa, koska niitä pystyi tietokoneen ruudulla suurentamaan. Lisäksi osaa luentoja voi katsoa jälkikäteen aina lokakuun alkuun saakka. Osallistuja voi siis periaatteessa katsoa ja kuunnella kaikki luennot, joka ei ole tavanomaisessa kongressissa mahdollista, kun monet luennot menevät samanaikaisesti. Virtuaalinen kongressi tarjoaa siis monia etuja, mutta toki sosiaalista kanssakäymistä ja kahdenkeskistä keskustelua tutkijan kanssa jää kaipaamaan.

Kongressissa käsiteltiin luonnollisesti monipuolisesti sekä Parkinsonin tautia että muita liikehäiriöitä. Tärkeimpiä aiheita olivat ehkä genetiikka, suoliston ja aivojen välinen riippuvuus, suoliston mikrobien merkitys, käynnissä olevat lääketutkimukset, aivojen stimulaatiohoitojen kehittyminen sekä liikunnan merkitys. Myös koronaviruksesta ja Parkinsonin taudista oli muutama esitys. Valitettavasti täytyy heti alkuun todeta, ettei mitään todellista läpimurtoa Parkinsonin taudin tai muidenkaan liikehäiriösairauksien hoidossa esitetty. Toki edistystä on koko ajan tapahtunut erityisesti Parkinsonin taudin tautimekanismien ymmärtämisessä ja paljon on menossa alkuvaiheen tutkimuksia, joilla pyritään estämään taudin etenemistä tai jopa pysäyttämään taudin kulku kokonaan.

Seuraavassa muutamia huomioita erityisesti hoitotutkimuksiin ja suomalaisten tutkimuksiin liittyen

Genettiset virheet

Parkinsonin taudin geneettisten virheiden takana on paljastunut mm. poikkeavan alfa-synukleiinin kertyminen hermosoluihin ja LRKK2 geenin koodaaman entsyymin ylitoiminta. Molempien näiden  valkuaisaineiden toimintaa pyritään estämään ja sillä tavoin toivotaan pystyttävän hillitsemään tai pysäyttämään Parkinsonin taudin kulku. Menossa on alkuvaiheen tutkimuksia terveillä henkilöillä ja potilailla. Alfa-synukleiinin kertymistä pyritään estämään antamalla sitä kohtaan kehitettyjä vasta-aineita tai rokottamalla aineilla, joiden pitäisi aiheuttaa vasta-aineiden syntymistä poikkeavaan alfa-synukleiinia kohtaan.  Alustavat tulokset näyttävät, että menetelmät ovat olleet turvallisia, mutta varsinainen tehon osoitus toistaiseksi puuttuu. Pisimmällä lienee lääketehdas Rochen PASADENA-tutkimus, joka on toisen vaiheen tutkimus Parkinson-potilailla, jotka saavat alfa-synukleiinin vasta-ainetta (prasinetsumabi) laskimoon joka neljäs viikko. Kongressissa esiteltiin alustavia tuloksia eikä selkeää hyötyä ollut nähtävissä taudin etenemiseen, mutta tutkimus on vielä osittain kesken.

Eräs mielenkiintoinen uusi geneettisten tautien hoitomenetelmä on estää virheellisen geenin tuottaman valkuaisaineen syntymistä. Pisimmällä on menetelmä, josta käytetään nimeä antisense oligonukleotidi-hoito tai antisense-hoito. Hoidossa annetaan selkäydinnesteeseen lyhyitä rakenteeltaan tunnettuja nukleotidipätkiä, jotka estävät poikkeavan lähetti-RNA:n toiminnan ja siten poikkeavan valkuaisien syntymisen. Liikehäiriösairauksien kohdalla pisimmällä ollaan Huntingtonin taudissa, jossa tominersen-nimisellä aineella on menossa laaja tutkimus. Tominersen estää poikkeavan huntigtiini-valkuaisaineen synnyn ja siten sen toivotaan estävän Huntingtonin taudin etenemisen. Myös LRKK2-geenin aiheuttamaan Parkinsonin tautiin on menossa samalla menetelmällä alkuvaiheen tutkimuksia.

Lääkeainetutkimukset

Parkinsonin taudissa on menossa useita tutkimuksia lääkeaineilla, jotka ovat jo markkinoilla ja ovat käytössä johonkin muuhun sairauteen. Eräs tällainen lääke on simvastatiini, jota käytetään kolesterolia alentavana lääkkeenä. On esitetty, että statiinit (kuten simvastatiini) saattaisivat estää taudin etenemistä. Englantilaiset neurologit tutkivat asian tekemällä yli 200 alkuvaiheen Parkinson-potilaalla kaksi vuotta kestäneen tutkimuksen (PD STAT). Potilaat saivat sokkoutetusti joko simvastatiinia tai lumetta. Tulos oli yksiselitteisen negatiivinen: simvastatiini ei vaikuttanut mihinkään Parkinsonin taudin oireisiin, mutta toki oletetusti laski potilaiden kolesterolia (mikä sekin lienee hyvä asia). Tämä tutkimus lopettanee spekulaatiot statiinien hyödystä Parkinsonin taudissa.

Suoliston mikrobiomitutkimus

Suomalaisia esiintyjiä oli kongressissa melko vähän. Dosentti Philip Scheperjans Helsingin yliopistosta ja HUS:sta piti suullisen esitelmän suoliston mikrobeista (mikrobiomista). Esitys käsitteli perusasioita suoliston mikrobiomin osuudesta erityisesti neurologisissa sairauksissa sekä suoliston ja aivojen välisiä yhteyksissä. Esitys oli kaiken puolin sujuva ja korkeatasoinen. Samassa sessiossa prof. Reichmann Saksasta käsitteli vielä tarkemmin suoliston mikrobien osuutta Parkinsonin taudin synnyssä. On paljon viitteitä, että Parkinsonin tauti alkaisi suolistosta ja leviäisi sieltä aivoihin. Muutamat ovat tosin toista mieltä eli että Parkinsonin tauti alkaisi aivoista ja leviäisi sieltä suolistoon. Tämä aihealue on hyvin ajankohtainen Parkinsonin taudin ja muidenkin neurologisten sairauksien synnyssä Dos. Scheperjans on ollut ensimmäisiä tämän aiheen tutkijoita maailmassa.

Hermokasvutekijä CDNF

Suomalaisella lääkekehitysyhtiö Herantis Pharmalla oli useampia postereita, jotka käsittelivät hermokasvutekijä CDNF:n vaikutuksia Parkinsonin taudin potilailla. Menossa on ensimmäinen potilastutkimus CDNF:llä. Tutkimus on teknisesti hyvin vaativa, koska CDNF on ruiskutettava suoraan aivoihin. Tätä varten potilaille joudutaan asentamaan kallon luun läpi aivoihin menevä systeemi, jota kautta CDNF ruiskutetaan aivoihin kerran kuukaudessa. Tutkimuksessa oli alun perin mukana 17 suomalaista ja ruotsalaista potilasta, jotka olivat sairastaneet keskimäärin 10 vuotta Parkinsonin tautia. Kaksi potilasta keskeytti tutkimuksen, koska heille kehittyi tulehduspesäke, jonka liittyi todennäköisesti laitteistoon eikä CDNF aineeseen. Tulehdukset saatiin myös hoidettua. Tutkimuksessa oli aluksi 6 kk:n sokkoutettu vaihe, jolloin osa potilaista sai kahta eri annosta CDNF:ää tai lumetta ja sitten toinen 6 kk:n jakso, jolloin kaikki potilaat saivat CDNF:ää. Kongressissa esiteltiin ensimmäisen 6 kk:n tuloksia. Mitään merkittäviä haittoja ei todettu, mutta ei myöskään mitään varmaa hyötyä Parkinsonin oireisiin. Tosin mahdollisen hyödyn toteaminen ei ollut pääaiheena eikä odotettavissakaan näin lyhyessä ajassa kauan sairastaneilla potilailla. PET-kuvauksessa oli kuitenkin havaittavissa kahdella CDNF:ää saaneella potilaalla selvä vaste dopamiinikertymässä putamenissa.  Yhtiö on esittänyt myös joitakin 12 kk:n tuloksia. Näissäkin johtopäätöksenä on ollut, että CDNF on turvallinen käyttää. Muutamilla potilailla oli 12 kk:n kohdalla havaittavissa Parkinson-oireissa ja PET tuloksissa vastetta, mutta näin pienessä aineistossa   pitkään sairastaneilla potilailla on vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Potilaiden seuranta jatkuu edelleen ilman lääkeaineen ruiskutuksia.

Turun yliopistosta esillä

Turkulaisilla neurologeilla oli kongressissa kaksi posteriesitystä. Toisessa esitettiin tuloksia PET-tutkimuksesta, jossa selviteltiin adenosiini 2A-reseptoreiden määrää alkuvaiheen Parkinson-potilailla. Tutkijat totesivat niiden olevan vähentyneen tyvitumakkeiden kaudatus-tumakkeessa. Löydöksen tarkempi merkitys jää avoimeksi, mutta adenosiinin tiedetään moduloivan dopamiinin toimintaa tyvitumakkeissa. Toinen posteri esitteli rekisteritutkimusta, jossa oli selvitelty skitsofrenian esiintymistä Parkinson-potilailla ennen Parkinsonin tautiin sairastumista. Tutkijat havaitsivat, että edeltävä skitsofrenia oli tavallisempi Parkinson-potilailla kuin verrokeilla eli aiempi skitsofrenia voisi olla Parkinsonin taudin riskitekijä. Tulos on hieman yllättävä, koska on ajateltu, että skitsofreniassa ja Parkinsonin taudissa aivojen dopamiinin toiminta olisi vastakkaista: skitsofreniassa lisääntynyttä ja Parkinsonin taudissa alentunutta.

Helsingin yliopistosta esillä

Helsingin yliopiston farmasian laitoksen tutkijat esittelivät posterissaan uutta Parkinsonin taudin hiirimallia, jossa käytettiin alfa-synukleiinin fibrillejä aiheuttamaan alfa-synukleiinin kasautumista hermosoluihin. Mallin aiheuttamat käyttäytymismuutokset vaativat vielä lisätutkimuksia. Saman yliopiston bioteknologian osaston tutkijat esittivät alustavia tutkimuksia uudesta hermokasvutekijän johdoksesta (CMx01a), jota annettiin ihon alle neljän viikon ajan rotille 6-OHDA mallissa. Tuloksia ei ollut vielä abstraktia kirjoitettaessa käytettävissä. Saman laitoksen tutkijoilla oli myös toinen posteri, jossa esiteltiin hermokasvutekijä GDNF:n johdoksia, jotka aktivoivat tämän reseptoria. Tarkoituksena on löytää aktiivinen johdos, joka läpäisee veriaivo-esteen ja olisi siten helpompi annostella potilaille kuin suoraan aivoihin ruiskuttaminen. Tutkijat ovatkin löytäneet useita yhdisteitä, jotka olivat aktiiveja dopamiinin soluviljelmissä. Seuraavaksi yhdisteitä tutkitaan Parkinsonin taudin eläinmalleissa.

Dos. Eero Pekkonen HUS:sta oli mukana posterissa, jossa esiteltiin tuloksia kansainvälisestä tutkimuksesta koskien suoleen infusoitavaa levodopaa (Duodopa). Tutkimuksessa kartoitettiin erityisesti tahattomien liikkeiden eli dyskinesioiden esiintymistä Duodopa-potilailla verrattuna tavanomaista hoitoa saaviin. Tutkimuksen tulos oli, että dyskinesioita esiintyi merkittävästi vähemmän Duodopa-potilailla kuin tavanomaista hoitoa saavilla. Samanlaisia tuloksia on saatu myös muissa tutkimuksissa.

Diagnosoinnin apuna kynä

Brittiläisessä posterissa, jossa oli mukana suomalainen VTT:n tutkija Antti Tolonen, esiteltiin erityistä sensoreilla varustettua kynää, jolla voitaisiin diagnosoida Parkinsonin tauti jo alkuvaiheessa. Tiedetäänhän, että käsialan pieneneminen (mikrografia) on yksi tyypillinen Parkinsonin taudin oire. Tutkijat kertovat, että menetelmällä päästiin 80%:n tarkkuuteen, kun tutkittiin 132 alkuvaiheen potilasta ja verrattiin PET-tutkimuksen (Datscan) antamaan tulokseen. Ehkä menetelmä vaatii vielä tarkkuuden parantelua, mutta voisi soveltua kliiniseenkin käyttöön.

Kaupalliset tutkimukset

Lääketehtaiden sponsoroimissa luennoissa esitettiin tuloksia mm. uudesta apomorfiinivalmisteesta, liuskasta tai filmistä, joka asetetaan kielen alle, jossa se liukenee ja apomorfiini imeytyy verenkiertoon varsin nopeasti. Tämä valmiste (Kynmobi) on saanut USA:ssa myyntiluvan, mutta ei ole toistaiseksi käytettävissä Euroopassa. Valmiste on tarkoitettu äkillisten huonojen vaiheiden hoitoon OFF-vaiheet), kuten jo markkinoilla oleva apomorfiinikynä. Kielen alle laitetun apomorfiinin vaikutus alkaa 15-30 minuutin kuluessa eli hieman hitaammin kuin ihon alle pistettävä apomorfiini. Valmisteen haitat ovat samat kuin muillakin apomorfiinivalmisteilla, kuten pahoinvointi, oksentelu, nukahtamistaipumus, huimaus ja verenpaineen lasku.

Opikaponi (Ongentys) on uusi COMT-estäjä, joka on hyväksytty levodopan kanssa käytettäväksi sekä Euroopassa että USA:ssa. Portugalilainen lääketehdas Bial esitteli opikaponilla tehtyjä tutkimuksia, joista oli tehty lisäanalyysejä. Opikaponilla on tehty tutkimus, jossa vertailuaineena oli  entakaponi eli jo kauan markkinoilla ollut COMT-estäjä. Päätulos kliinisestä tutkimuksesta oli, että opikaponi ei ainakaan ollut huonompi kuin entakaponi. Nyt tehdyissä lisäanalyyseissä tehdas pyrki osoittamaan, että opikaponi on tehokkaampi kuin entakaponi. Opikaponi on vaikutuksiltaan paljon pidempivaikutteinen kuin entakaponi ja siksi sitä otetaan vain iltaisin, kun taas entakaponia käytetään jokaisen levodopa-annoksen kanssa. Jo tämä annosteluero tuo vaikeuksia näiden COMT-estäjien vertailussa, mutta joka tapauksessa opikaponi tuo uuden vaihtoehdon potilaiden lääkearsenaaliin.

Vuonna 2021 tämä maailmankongressi on tarkoitus pitää Kööpenhaminassa. Saa nähdä, onko sekin virtuaalinen vai tavanomainen kongressi.

 

Inkoo 22.9.2020

Seppo Kaakkola

prof., neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri