Tekstin koko

Suomalainen liikehäiriötutkimus potilailla vuonna 2019

Vuonna 2019 julkaistiin vajaat parikymmentä suomalaisilla liikehäiriöpotilailla tehtyä alkuperäistutkimusta ja lisäksi useampi aiheeseen liittyvä katsausartikkeli. Suurin osa tutkimuksista koski Parkinsonin tautia tai muita parkinsonismeja, mutta myös dystoniasta ja Huntingtonin taudista oli muutama artikkeli. Sen sijaan essentiaalisesta vapinasta ei löytynyt yhtään julkaisua. Näiden lisäksi suomalaisia tutkijoita oli mukana vajaassa kymmenessä julkaisussa, joiden työt oli suoritettu ulkomaisissa keskuksissa. Muutamat näistä ulkomaalaispohjaisista yhteisjulkaisuista olivat kaikkein korkeatasoisimpia, jos kriteerinä käytetään lehtien sitaatioindeksiä. Yhteenvetoon valitut artikkelit perustuvat tammikuussa 2020 tehtyyn hakuun PubMed-tietokannasta. Artikkelit avautuvat otsikkolinkistä.

  1. Parkinsonin tauti, antibiootti/mikrobiomitutkimukset
  2. Parkinsonin tauti, isotooppitutkimukset
  3. Parkinsonin tauti, genetiikka
  4. Parkinsonin tauti, lääketutkimukset
  5. Parkinsonin tauti, kasvutekijätutkimukset
  6. Parkinsonin tauti, kotiseuranta
  7. Parkinsonin tauti, ihotutkimus
  8. Parkinsonin tauti, liikkuminen
  9. Parkinsonin tauti, aivostimulaatio
  10. Dystonia
  11. Huntingtonin tauti

Lopuksi

Vuoden 2019 julkaisujen perusteella on ilahduttavaa havaita Suomessa suoritettavan varsin monipuolista liikehäiriöpotilaiden tutkimusta. Erityisesti Parkinsonin tautia on tutkittu monelta kantilta. Ilahduttavaa on myös havaita, että monet suomalaiset liikehäiriötutkijat ovat hyvin verkostuneet kansainvälisesti. Yhteistyö ulkomaisten tutkijoiden kanssa on nykypäivänä melkeinpä edellytys korkeatasoisen tutkimuksen suorittamisessa, kuten esim. Parkinsonin taudin geenitutkimukset osoittavat. Toivottavasti myös potilailla suoritettavien lääketutkimusten määrä alkaisi uudelleen kasvaa.

Suomen Parkinson-säätiö on ollut tukemassa monia edellä mainittuja tutkimuksia. Säätiö pyrkii jatkossakin tukemaan korkeatasoisen suomalaisen liikehäiriötutkimuksen jatkumista jakamalla vuosittaisia apurahoja. Säätiö pyrkii myös kertomaan kansantajuisesti ajankohtaisista liikehäiriösairauksien tutkimukseen ja hoitoon liittyvistä asioista mm. kotisivuillaan, vuosikertomuksessaan ja yleisötilaisuuksissa.

* Suomen Parkinson-säätiö on tukenut tutkimusta.

23.1.2019

Seppo Kaakkola

Prof. (h.c.)

 

Viitteet

1. Mertsalmi TH, Pekkonen E, Scheperjans F. Antibiotic exposure and risk of Parkinson's disease in Finland: A nationwide case-control study. Mov Disord. 2019 Nov 18. doi: 10.1002/mds.27924. [Epub ahead of print].

2. Aho VTE, Pereira PAB, Voutilainen S, Paulin L, Pekkonen E, Auvinen P, Scheperjans F. Gut microbiota in Parkinson's disease: Temporal stability and relations to disease progression. EBioMedicine. 2019 Jun;44:691-707. doi: 10.1016/j.ebiom.2019.05.064.

3. Boertien JM, Pereira PAB, Aho VTE, Scheperjans F. Increasing Comparability and Utility of Gut Microbiome Studies in Parkinson's Disease: A Systematic Review. J Parkinsons Dis. 2019;9(s2):S297-S312. doi: 10.3233/JPD-191711.

4. Honkanen EA, Saari L, Orte K, Gardberg M, Noponen T, Joutsa J, Kaasinen V. No link between striatal dopaminergic axons and dopamine transporter imaging in Parkinson's disease. Mov Disord. 2019 Oct;34(10):1562-1566. doi: 10.1002/mds.27777.

5. Mäkinen E, Joutsa J, Jaakkola E, Noponen T, Johansson J, Pitkonen M, Levo R, Mertsalmi T, Scheperjans F, Kaasinen V. Individual parkinsonian motor signs and striatal dopamine transporter deficiency: a study with [I-123]FP-CIT SPECT. J Neurol. 2019 Apr;266(4):826-834. doi: 10.1007/s00415-019-09202-6.

6. Jaakkola E, Joutsa J, Mäkinen E, Noponen T, Pitkonen M, Levo R, Mertsalmi T, Scheperjans F, Kaasinen V. Burden of non-motor symptoms in unclear parkinsonism and tremor: A study with [123I]FP-CIT SPECT. J Neurol Sci. 2019 Sep 15;404:124-127. doi: 10.1016/j.jns.2019.07.025.

7. Kaasinen V, Kankare T, Joutsa J, Vahlberg T. Presynaptic Striatal Dopaminergic Function in Atypical Parkinsonism: A Metaanalysis of Imaging Studies. J Nucl Med. 2019 Dec;60(12):1757-1763. doi: 10.2967/jnumed.119.227140.

8. van Eimeren T, Antonini A, Berg D, Bohnen N, Ceravolo R, Drzezga A, Höglinger GU, Higuchi M, Lehericy S, Lewis S, Monchi O, Nestor P, Ondrus M, Pavese N, Peralta MC, Piccini P, Pineda-Pardo JÁ, Rektorová I, Rodríguez-Oroz M, Rominger A, Seppi K, Stoessl AJ, Tessitore A, Thobois S, Kaasinen V, Wenning G, Siebner HR, Strafella AP, Rowe JB. Neuroimaging biomarkers for clinical trials in atypical parkinsonian disorders: Proposal for a Neuroimaging Biomarker Utility System. Alzheimers Dement (Amst). 2019 Apr 2;11:301-309. doi: 10.1016/j.dadm.2019.01.011

9. Siitonen A, Kytövuori L, Nalls MA, Gibbs R, Hernandez DG, Ylikotila P, Peltonen M, Singleton AB, Majamaa K. Finnish Parkinson's disease study integrating protein-protein interaction network data with exome sequencing analysis. Sci Rep. 2019 Dec 11;9(1):18865. doi: 10.1038/s41598-019-55479-y.

10. Blauwendraat C, Heilbron K, Vallerga CL,…,Siitonen A,…, Eerola-Rautio J, Tienari P, Majamaa K, ym. Parkinson’s disease age at onset genome-wide association study: Defining heritability, genetic loci, and α-synuclein mechanisms. Mov Disord. 2019 Jun;34(6):866-875. doi: 10.1002/mds.27659.

11. Blauwendraat C, Reed X, Krohn L, …, Siitonen A, Majamaa K, Eerola-Rautio J, Tienari PJ; ym. Genetic modifiers of risk and age at onset in GBA associated Parkinson's disease and Lewy body dementia. Brain. 2020 Jan 1;143(1):234-248. doi: 10.1093/brain/awz350. (Tutkimus oli luettavissa jo v. 2019).

12. Guerreiro R, Escott-Price V, Hernandez DG, …, Tienari PJ, Myllykangas L, Oinas M, ym. Heritability and genetic variance of dementia with Lewy bodies. Neurobiol Dis. 2019 Jul;127:492-501. doi: 10.1016/j.nbd.2019.04.004.

13. Nalls MA, Blauwendraat C, Vallerga CL, …, Siitonen A, …, Tienari P, Majamaa K, ym. Identification of novel risk loci, causal insights, and heritable risk for Parkinson's disease: a meta-analysis of genome-wide association studies. Lancet Neurol. 2019 Dec;18(12):1091-1102. doi: 10.1016/S1474-4422(19)30320-5.

14. Vollstedt EJ, Kasten M, Klein C, …Kaasinen V,…, Majamaa K,… Martikainen MH,.., MJFF Global Genetic Parkinson's Disease Study Group. Using global team science to identify genetic parkinson's disease worldwide. Ann Neurol. 2019 Aug;86(2):153-157. doi: 10.1002/ana.25514.

15. Trenkwalder C, Kuoppamäki M, Vahteristo M, Müller T, Ellmén J. Increased dose of carbidopa with levodopa and entacapone improves "off" time in a randomized trial. Neurology. 2019 Mar 26;92(13):e1487-e1496. doi: 10.1212/WNL.0000000000007173.

16. Galli E, Planken A, Kadastik-Eerme L, Saarma M, Taba P, Lindholm P. Increased Serum Levels of Mesencephalic Astrocyte-Derived Neurotrophic Factor in Subjects With Parkinson's Disease. Front Neurosci. 2019 Sep 4;13:929. doi: 10.3389/fnins.2019.00929. eCollection 2019.

17. Virachit S, Mathews KJ, Cottam V, Werry E, Galli E, Rappou E, Lindholm P, Saarma M, Halliday GM, Shannon Weickert C, Double KL.  Levels of glial cell line-derived neurotrophic factor are decreased, but fibroblast growth factor 2 and cerebral dopamine neurotrophic factor are increased in the hippocampus in Parkinson's disease. Brain Pathol. 2019 Nov;29(6):813-825. doi: 10.1111/bpa.12730.

18. Huttunen HJ, Saarma M. CDNF Protein Therapy in Parkinson's Disease. Cell Transplant. 2019 Apr;28(4):349-366. doi: 10.1177/0963689719840290.

19. Kuosmanen E, Kan V, Vega J, Visuri A, Nishiyama Y, Dey A, Harper S, Ferreira D. Challenges of Parkinson's Disease: User Experiences with STOP. MobileHCI '19: Proceedings of the 21st International Conference on Human-Computer Interaction with Mobile Devices and ServicesOctober 2019, Article No.: 22, Pages 1–11. https://doi.org/10.1145/3338286.3340133.

20. Jauhiainen M, Puustinen J, Mehrang S, Ruokolainen J, Holm A, Vehkaoja A, Nieminen H. Identification of Motor Symptoms Related to Parkinson Disease Using Motion-Tracking Sensors at Home (KÄVELI): Protocol for an Observational Case-Control Study. JMIR Res Protoc. 2019 Mar 27;8(3):e12808. doi: 10.2196/12808.

21. Murros K, Wasiljeff J, Macías-Sánchez E, Faivre D, Soinne L, Valtonen J, Pohja M, Saari P, Pesonen LJ, Salminen JM. Magnetic Nanoparticles in Human Cervical Skin. Front Med (Lausanne). 2019 Jun 4;6:123. doi: 10.3389/fmed.2019.00123.

22. Rantakokko M, Iwarsson S, Slaug B, Nilsson MH. Life-Space Mobility in Parkinson's Disease: Associations with Motor and Non-Motor Symptoms. J Gerontol A Biol Sci Med Sci. 2019 Mar 14;74(4):507-512. doi: 10.1093/gerona/gly074.

23. Kuusimäki T, Korpela J, Pekkonen E, Martikainen MH, Antonini A, Kaasinen V. Deep brain stimulation for monogenic Parkinson's disease: a systematic review. J Neurol. 2019 Jan 18. doi: 10.1007/s00415-019-09181-8.

24. Ortiz RM, Scheperjans F, Mertsalmi T, Pekkonen E. Comorbidity and retirement in cervical dystonia. J Neurol. 2019 Sep;266(9):2216-2223. doi: 10.1007/s00415-019-09402-0.

25. Ortiz RM, Scheperjans F, Pekkonen E. Deep brain stimulation for dystonia in Finland during 2007-2016. BMC Neurol. 2019 Jun 24;19(1):137. doi: 10.1186/s12883-019-1370-y.

26. Corp DT, Joutsa J, Darby RR, Delnooz CCS, van de Warrenburg BPC, Cooke D, Prudente CN, Ren J, Reich MM, Batla A, Bhatia KP, Jinnah HA, Liu H, Fox MD. Network localization of cervical dystonia based on causal brain lesions. Brain. 2019 Jun 1;142(6):1660-1674. doi: 10.1093/brain/awz112.

27. Ylönen S, Sipilä JOT, Hietala M, Majamaa K. HTT haplogroups in Finnish patients with Huntington disease. Neurol Genet. 2019 Apr 22;5(3):e334. doi: 10.1212/NXG.0000000000000334.

28. Sipilä JOT. Parkinsonism with a Hint of Huntington's from 29 CAG Repeats in HTT. Brain Sci. 2019 Sep 22;9(10). pii: E245. doi: 10.3390/brainsci9100245.